Muistoja raskaudesta, ajatuksia äitiydestä / Pregnancy memories and thoughts about motherhood

 

Nyt se on muisto vain - nimittäin tuo iso maha. Toisaalta tuntuu kuin siitä olisi vain ohikiitävän pieni hetki. Toisaalta taas tuntuu oudolta edes ajatella, että näytin joskus tuollaiselta pallomahalta. On liikuttavaa muistella noita aikoja. On uskomattoman ihmeellistä kantaa sisällään uutta elämää. Vaikka alkuraskaudesta kärsin voimakkaasta "aamupahoinvoinnista" aamusvarhaisesta iltamyöhään, täytyy myöntää, että raskaus on ihanin syy olla karmeassa kunnossa.

Melkein neljä kuukautta sitten elämässämme alkoi suurten muutosten aika. Meidän maailman kaunein tyttölapsi syntyi ja teki meistä vanhempia. Täytyy myöntää, etten ikinä olisi voinut edes kuvitella, miltä tuntuu saada lapsi. Vaikka vauva nappaakin ison palasen omasta vapaa-ajasta, se ilo ja onni mitä pikkuinen tuo elämään korvaa helposti ne menetetyt omat hetket. En toki torju ainuttakaan läheisteni tarjousta, joka sisältää mahdollisuuden viettää laatuaikaa yksin tai kaksin. Siltikään en mielestäni liioittele tippaakaan, kun väitän, että maailmassa ei ole mitään niin liikuttavaa kuin katsella oman vauvan unta tai kuunnella hänen iloista naurua. Niiden hetkien ihanuus on ainakin minun ymmärrykseni tuolla puolen, joten tarkempaa analyysia en osaa antaa. Rakkaus omaa lasta kohtaan on myös jotain aivan uutta ja sanoinkuvailematonta. Se on ainutlaatuista rakkautta, jota tiedän myös mieheni tuntevan lastamme kohtaan. Tämä meidän yhteinen rakkaus lastamme kohtaan on myös muuttanut meidän suhtautumista toisiimme. Emme ole enää pari vaan perhe.

Now it's only a memory - that big tummy. On the one hand, it feels like it was yesterday. On the other hand, it feels unreal that I actually looked like that. It's touching to think about those days when I was pregnant. It's so unbelievable to carry a new life inside you. Even though I had "morning" sickness all day long for the first month, I must say that pregnancy is the happiest excuse for feeling like crap.

Almost four months ago our life changed radically. The most beautiful baby girl was born and made us parents. I must admit that I couldn't imagine how wonderful it feels to have a kid. Although the baby is taking much of your freetime, the joy and happiness she brings easily override the "downsides". I honestly don't exaggerate when I say that there is nothing more breathtaking than wathing your little baby sleep or see her laughing. The feeling is something beyond understanding. The love towards our child is something I haven't experienced before. It's special kind of love that I know my husband feels too. This mutual love towards our child has also changed our relationship. We're no longer a couple but a family.

Joten mikä on muuttunut? Ensimmäisenä mieleeni tuleva suuri muutos lapseutumisen jälkeen on aikatauluni. Oikeastaan en voi edes enää puhua "aikataulustani" vaan meidän aikataulusta. Tuo "meidän" tuossa aikataulun edellä tekee koko jutusta epävakaan. Olen joutunut nyyhkyttäen sanomaan hyvästit ajattelulle, että voisin vain yhtäkkiä lähteä johonkin puolen tunnin sisään. Jos vauvan mielestä ei lähdetä heti, silloin ei lähdetä heti (eikä välttämättä edes hetken päästä). You know.

Lisäksi olen heittänyt lähestulkoon kokonaan hyvästit korkkareille ja korvannut kopisevat ihanuudet lenkkareilla. Ja entäpä sitten käsilaukun sisältö (joka nykyään on oikeastaan useammin reppu kuin käsilaukku)? Ennen laukussani keikkui hiusharja, lompakko, peili, ehkä jopa jotain meikkejä yms. - nyt laukkuni pursuaa vaippoja, kosteuspyyhkeitä, puruleluja yms. Tuntuu kuin kantaisin mukana koko huushollia!

Ja viimeisimpänä vaan ei suinkaan vähäisimpänä muutoksena täytyy tuoda esiin päivittäiset keskustelujen aiheet. En jostain syystä uskonut, että minusta tulee sellainen äiti. Tulipahan vaan! Voisin nimittäin puhua päivät pitkät vauva-aiheista. Entisen minäni  lempipuheenaiheisiin kuului yleensä opiskelu, työt tai juhliminen. Nykypäivänä kuumat puheenaiheet pyörivät päiväunien, rintamaidon, lastenvaatteiden, synnytyksen, vaippojen, kakan (!) ym. ympärillä. Onnekseni minulla on paljon samassa tilanteessa olevia äitikavereita, joita kiinnostaa yhtä lailla puhua näistä omituisista aiheista (ymmärrän vallan mainiosti ettei kaikkia todellakaan kiinnosta). Mutta mitä muuta sitä voisi oikeastaan itseltään olettaa? Koska vietän koko päivän suloisimman kakkamasiinan kanssa, onko mitään ihme, että pienokaisen vaipan sisältö onkin yhtäkkiä maailman normaalein kahvipöytäkeskustelun aihe.

P.S. Mikäli haluat löytää luksusta jokapäiväisistä askareistasi, tuota jälkeläinen. Yhtäkkiä suihkussa käynti ja roskapussin vieminen ovat mitä rentouttavinta omaa ihanaa aikaa.

So what has changed? The most striking change is my schedule. Or actually it's not my schedule but our schedule, and that "our" makes it really unstable. I've been forced to say goodbye to thinking I could get ready and be out the door in a half hour. If the baby thinks we're not going right away, then we're not going right away.

In addition, the shoes in my feet are often sneakers, goodbye high heels (I miss you)! And what about the content of my handbag. The handbag I used to carry with me had hairbrush,wallet, mirror, maybe some makeup etc. – now the bag is full of diapers, wipes, teething toys etc. It feels like I am carrying my whole house around!

Finally, I have to admit that even though I never believed it would happen, it did. Yes, I love to talk about baby related things all day long! The former me used to talk a lot about studying, working and going out but now I constantly find myself talking about afternoon naps, breast milk, children's clothes, labour, diapers, poop (!) etc. Luckily, I have plenty of mom friends who also want to talk about these strange topics. And what else could be expected? Because I spend all my days with the cutest little poop machine, is it a wonder that suddenly it's completely normal to talk about poop while you are drinking coffee with your friends.

P.S. If you want to find luxury moments in everyday life, produce an offspring. Suddenly getting a shower or taking the garbage bag out is a precious moment of your very own time.

 

Kuvat: Janina Jaakkola

Pictures: Janina Jaakkola

Tiikerimäistä / Tiger-like

Tiger, ihana kauppa josta voi ostaa tavaroita joita ei tarvitse, mutta jotka on aivan pakko saada. Tässäpä näet uusimmat löytöni: pannunaluset, metallinen hedelmäkori ja bambuinen leikkuulauta. Love them! Siinä kaikki tältä erää. Hei hei!

Tiger, what a lovely shop to buy something you don't need but you absolutely must have. These are my newest finds: a pot coaster, a wire fruit bowl and a bamboo cutting board. Love them! That's all I want to say. Bye bye!

Mallan Makeat -kahvila / Mallan Makeat café

Jos satut joskus eksymään syvälle Etelä-Pohjanmaan ytimeen, Ilmajoen kuntaan, älä missaa tätä mahtavaa kahvilaa: Mallan Makeat. Mallan Makeat on romanttiseen tyyliin sisustettu viehättävä pikkuinen kahvila. Se on todellinen hattaraunelma kaikkine vaaleanpunaisen ja vaaleansinisen sävyineen. Kakut ja leivonnaiset olivat jotain uskomattoman makeaa ja maukasta. Kieli jäi sille tielle. Minä tilasin mustikkajuustokakkua ja äitini tilasi kinuski-ananas -kakkua. Niin maukasta! Neiti 3,5 kk joutui tyytymään maisemien ihailuun mumman sylistä.

Kahvilassa on myös pikkuinen sisustuspuoti. Joten jos olet kiinnostunut pastelliväreistä ja shabby chic -tyylistä tai haluat saada makoisan maittavia herkkuja, vieraile Mallan Makeissa! Niin ja onhan heillä nettisivutkin, täällä. 

Makoisin terveisin,
DecoDreamer


If you ever end up visiting a place called Ilmajoki, in Souht Ostrobothnia, you shouldn't miss this adorable café: Mallan Makeat. The decoration of the café is really romantic. It's a real cotton candy dream world with all those different shades of pink and light blue. And the cakes and pastries they sell are out of this world! I ate blueberry cheesecake and my mum took caramel pineapple cake. Super super tasty! Our three and half months old baby didn't get any cake but she enjoyed the view from her granny's lap.

In the café there is also a little home decoration shop. So if you're into pastel colours and shabby chic style or just want to have a piece of extremely tasty cake, go to there! And they have website too, here.

Sweet regards,
DecoDreamer

Keittiön kasvojenkohotus / Kitchen facelift

Vauva-arjesta päivää! Neiti on päiväunilla, joten yritän olla tehokas ja kirjoittaa teille postauksen. Nähtäväksi jää, päättyykö peli tulokseen äiti 1 - vauva 0 vai päinvastoin. Uskallan kuitenkin jo julistautua aika varmaksi voittajaksi, sillä puolellani on iso kuppi kahvia ja kymmensormijärjestelmä.

Tänään esittelen teille "ennen ja jälkeen" -kuvia meidän keittiöstä. Joskus pieni kasvojenkohotus tekee ihmeitä. Kun ostimme tämän asunnon, päätimme heti, että keittiö tuodaan pienellä remontilla tälle vuosikymmenelle. Meidän keittiöremppaan kuului ovien ja laatikoiden etupaneelien vaihtaminen. Lisäksi vaihdoimme työtason ja peitimme vanhat välitilan kaakelit laminaatilla. Vanhojen kaakeleiden peittäminen on kätevää pienemmässä remontissa, sillä vesieristeet säilyvät koskemattomina. Nyt keittiö on kaappien alle asennettavia lamppuja vaille valmis. Niin ja tietenkin viimeisen silauksen antavat pienet yksityiskohdat puuttuvat vielä kokonaan. Vaan enpäs jaarittele enempää, vaan annan kuvien puhua puolestaan.


It's baby's naptime again so I try to be efficient enough to write you a post. Let's see if the result of the game is mother 1 - baby 0 or vice versa. With a big cup of coffee and touch typing abilyty I dare to declare myself a winner.

Today I'll show you before and after pics of our kitchen. Sometimes a quick "facelift" is all you need. We changed the doors and the front panels of the drawers. In addition, we changed the counter and covered the splashback tiles with a laminate panel. Now our kitchen is almost ready. Only the lights are waiting to be installed and after that our kitchen is ready for my final touch decoration project. But now I'm done with the reporting. Let the pictures do the talking!

Kaapit: Korkeakiiltoiset puuovet Kristina-Keittiöltä

 

Välitilan levy ja keittiön taso: Hiipakka

Keittiön asennuksesta vastasi taitava appiukkoni.

Matto: CarpetVista Dorri Stripe

Laatikoissa on kourut avaamista varten.

Seinällä heinäkuun kalenteri - meillä on ainainen kesä

Vanhassa keittiössä pistokkeet olivat lampuissa, joten nyt tarvittiin erilliset pistokkeet.

Keittiön ovet ylittävät kaapin alareunan, joten ne on helppo avata.

Tiskiallas: Hiipakka

P.S. Äiti voitti!

P.S. Mum won!

Ilmaisjakelutaidetta / Ad-mail art

Postilaatikkoon kolahtava ilmaisjakelu on harvoin hyödyllistä. Päinvastoin, itse päädyn useinkin heittämään puolet postista suoraan paperinkeräykseen. Tai no jos ollaan rehellisiä niin joskus sitä on niin onnekas, että löytää ilmaisjakelupostin seasta kivoja alennuskuponkeja, tietoa mielenkiintoisista tapahtumista tai, mikäli todella onni potkaisee, taideteoksia!

Tällä kertaa uusin Yhteishyvä tarjosi minulle täydellisen taideteoksen sesonkikalenterin muodossa. Tämä "juliste" löysi paikkansa jo meidän keittiöstä. Nyt voikin sitten ottaa tavoitteeksi käydä läpi kaikki elokuulle merkatut herkulliset kasvikset ja hedelmät.


Ad-mail is seldom useful. On the contrary, I often throw half of the ad-mail straight into the garbage bin. Well, sometimes you can be lucky to find useful discount coupons, information about interesting events or, if you're really lucky, works of art! 

This time I found a handy "poster" that tells you what is the best season for different vegetables. This beautiful poster can be found in the newest Yhteishyvä magazine. I framed the poster and placed it in our kitchen. 

TV-taso / TV stand

Heipä hei! Vauva vetelee sikeitä, joten uskon että minulla on juuri ja juuri aikaa pikabloggailla. Ainakin voin sormet ristissä toiveajatella, että se onnistuu.

Meidän kodin sisustus on vielä hyvinkin puolivalmis. Meillä ei vieläkään ole mitään seinillä (kello olisi esimerkiksi tosi kätevä kapistus) ja keittiön remontti odottaa yhä valmistumistaan. Mittatilaustyönä tehdyissä kaapinovissa oli jotain häikkää saranojen kanssa, huoh! Siksipä näytänkin teille pikkuhiljaa pieniä yksityiskohtia, maistiaisia meidän asunnosta. Tässä on ensinnäkin meidän TV-taso. Halusimme, että TV-taso tulisi takapihan terassin oven eteen. Siinä oli kuitenkin haastetta kerrakseen, sillä kaikki maailmassa olevat TV-tasot olivat tuohon kohtaan liian leveitä tai liian pitkiä. Siksipä minun appiukkoni teki meille ihan uniikin tason. Mielestäni taso on kivan simppeli ja ilmava, ja mikä parasta, se piilottaa sisäänsä kaikki ällöttävät johdot.

Kaiuttimet ovat Genelecin aktiivikaiuttimet. Mielestäni Genelecin kaiuttimet ovat ehdottomasti tyylikkäimmästä päästä. Yksinkertainen mutta tyylikäs muotoilu yhdistettynä hyvään äänenlaatuun on asia, joka saa sekä minut että mieheni iloiseksi.

Btw, sormien ristimisestä ei ollut hyötyä. Vauvan huuto kajahti, kun olin päässyt vasta puoleenväliin kirjoitusprosessia. Onneksi uusi päivä tuo mukanaan aina uudet päikyt, joten täällä naputellaan taas!



Hello hello! The baby is fast asleep so I think I have just enough time to do some quick blogging. I'll keep my fingers crossed.

The decoration of our home is still quite incomplete. We still have nothing on the walls (a clock would be handy, for instance) and our kitchen renovation is still waiting to be finished. But I guess I can show you small details, sneak peeks. This is our TV stand. We wanted to place the TV next to the door the our terrace. The only problem was that all the TV stands in the world seemed to be either too long or too wide. That is why my father-in-law made us the most perfect TV stand. The TV stand is simple and airy, and what is best that it hides all the ugly wires inside it. 

The loud speakers are Genelec active speakers. In my opinion, Genelec makes the most stylish speakers. The simple but classy design combined with great audio quality is what makes both me and my husband happy. 

Btw, crossing my fingers didn't help. The baby woke up when I was about halfway through the writing. But luckily, new days come with new afternoon naps and here I go again!

Nimellistä juhlahumua / Our baby has a name, hooray!

Meidän vauvalla oli lauantaina ensimmäiset isot juhlat: ristiäiset. En paljasta vauvan nimeä täällä, sillä kirjoitan blogia anonyymisti. Kakun päällä olevat kirjaimet kuitenkin paljastavat nimien alkukirjaimet. Vokaalit on pop! Juhlien teemavärit olivat keltainen, valkoinen ja musta, kuinka ollakaan.

Ennen kuin meidän "vattavuokralainen" oli syntynyt tähän maailmaan, kutsuimme häntä Mansikaksi. Joten mikä olisikaan ollut sopivampi juhlakakku kuin perinteinen kesäjuhlien helmi: mansikkakakku. Muffinssivuoat ja keltaiset ja valkoiset pompomit ostin ihanasta juhlakrääsän verkkokaupasta nimeltään Pop up kemut.

Our baby had her very first party on Saturday: christening. I won't tell her name here, because I write this blog anonymously. But the decoration on the cake reveals the first letters of her names. The theme colours for the party were yellow, black and white. 

We called our baby "Strawberry" when she was in my tummy, and thus we wanted to make a strawberry cake for her big day. The cupcake forms and the yellow and white paper pom poms are from Pop up kemut.

Juhliin kutsuttujen postilaatikkoon kolahti tällainen kutsu. Otimme miehen kanssa vauvasta söpön kuvan, suunnittelimme ulkoasun ja tilasimme kutsun smartphotolta. Teemavärien mukaisesti koristelin kirjekuoret mustavalkoisella paperilla.

And this is how our invitation looked like. We took a cute photo of our baby, designed the layout for the invitation and ordered the invitation from smartphoto. According to our colour theme, I decorated the envelopes with black-and-white paper.

Meidän pikkuneidin pukukin seurasi tietysti väriteemaa:

Our little lady's dress also followed the colour theme, of course:

Ja tässä vaiheessa on jo päivänselvää, minkä väriset servetit juhlaan valittiin. Mustavalkoiset ovat H&M Homesta ja keltaiset Pop up kemuilta.

And I guess it's obvious which colours appeared on our napkins. The black-and-white napkins are from H&M home and the yellow ones from Pop up kemut.

Suunnittelin näitä tärkeitä juhlia varten uuden cupcake-reseptin. Teimme myös lapsemme kunniaksi oman nimikkoalkumaljan (1 l ananas- ja appelsiinimehua, 2 l Spriteä ja pullo valkoviiniä).

P.S. Cupcake-ohje löytyy tämän postauksen lopusta.

I planned a new cupcake recipe for the important party. We also made a special yellow drink (1 liter of pineapple juice and orange juice, 2 l of lemon soda and a bottle of white wine) to celebrate our baby girl. 

P.S. You can find the recipe for my vanilla flavoured lemon cupcakes at the end of this post.

Vaniljaiset sitruunacupcaket

Taikina:

100g    margariinia
1dl       sokeria
2          munaa
1tl        vaniljauutetta
1          sitruuna
2,5dl    vehnäjauhoja
1tl        leivinjauhetta
1dl       kermaviiliä


Kuorrute:
150g    maustamatonta tuorejuustoa
5dl       tomusokeria
100g     voita
2 tl       sitruunan mehua


Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Vatkaa margariini ja sokeri kevyeksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Lisää vaniljauute ja sitruunan kuori ja mehu.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne margariini-seokseen. Lisää kermaviili.

Paista uunissa noin 15 minuuttia.

Kun cupcaket ovat täysin jäähtyneitä, on aika pursottaa kuorrute. Sekoita pehmeä voi, tuorejuusto, tomusokeri ja sitruunan mehu. Pursota kuorrute.


Vanilla flavoured lemon cupcakes

Dough:

100g   margarine
1dl     sugar
2         eggs
5 ts    vanilla flavour
1        lemon
2,5 dl wheat flour
1 ts    baking powder
1 dl    sour cream


Frosting:
150g    cream cheese
5 dl     icing sugar
100g    butter
2 ts     squeezed lemon juice 

Preheat oven to 200 C.
Mix margarine and sugar in a bowl until light and fluffy. Add eggs, one at a time. Add vanilla flavour and the skin and juice of the lemon.

Mix wheat flour, baking powder and cocoa powder in a bowl. Mix all the ingredients and add the sour cream.

Bake for 15 minutes.

When cupcakes are cool, it's time to add the frosting. Mix soft butter, cream cheese, icing sugar and squeezed lemon juice in a bowl. Then pipe the frosting on the cupcakes.