Vihdoinkin meidän vattavuokralaisen (mieheni keksimä upea odotusnimi vauvalle) pinnasänky on valmis! Oikeastaan itse pinnis on ollut valmis jo parisen viikkoa, mutta eilen mieheni sai maalausurakan loppuun ja leikkasi pinniksen patjan sopivan kokoiseksi (standardikokoinen patja oli liian iso meidän vintagesänkyyn). Nyt pinnis on oikealla paikallaan meidän makuuhuoneessa. Vielä hetki sitten se majaili lastenhuoneessa remonttievakossa. Mieheni vanhempien koira tykästyi heti pinnasänkyyn, jonka alle hän pystyi pakenemaan remonttimelua.
Tämä kyseinen pinnasänky ei ole mikä tahansa pinnasänky. Se on juurikin se pinnasänky, jossa minä itse olen nukkunut elämäni ensitaipaleilla. Pinnikseen liittyy siis paljon tunnearvoa. On ihana ajatella, että saan laittaa oman vauvani tuhisemaan samaan sänkyyn, jossa itse olen vedellyt sikeitä tutti suussa. Laitoin sängylle jo istumaan pari vanhaa pehmoleluanikin. Tässä yksi kuva siitä, miltä pinnasänky näytti ennen kunnostusta:
Finally the crib for our baby is completely ready! Or actually the crib has been ready for several weeks now but yesterday my husband had time to cut the mattress (the standard size was too big for our vintage crib). Now the crib is in our bedroom. When the painting project was still ongoing the crib was temporarily placed in the kids' room. My parents-in-law's dog was pleased that he could hide under the crib when our renovation project got too noisy for his ears.
The crib isn't just any crib. It's my own crib. I have a lot of sentimental value attached to the bed. It feels amazing to think that our little baby sleeps in my old crib. I also put my old stuffed animals into the bed to wait for the baby to arrive. This is how the crib used to look like:
Kuten näet, maalipinta oli jo nähnyt parhaat päivänsä. Onneksi minulla on maailman paras isä: hän maalasi pinnasängyn ja en voi muuta kuin sanoa, että rakastan lopputulosta!
Vauvamme on onnenpekka, sillä hänellä on niin taitavat isovanhemmat. Äitini teki ihanan leijonan, jonka vatsaan on piilotettu soittorasia. Soittorasia on alunperin sisareni lelu, mutta minäkin olen saanut sen melodiasta nauttia pienestä pitäen.
As you can see the paint has seen better days. But luckily I have the world's best father: he painted the crib for us and I think now it looks perfect! Love it!
Our baby is lucky to have really skillful grandparents. My mum made a lovely lion that has a musical box inside its tummy. The musical box is actually my sister's toy and I've also listened to the melody when I was a baby.
Mieheni äiti teki meille tämän ihanan vauvanpeiton. Kuten varmaan olet huomannut, olen epäilemättä fiksaantunut mustan, valkoisen ja keltaisen yhdistelmään.
P.S. Keltainen lakana on Baby Stylen alennuskorista (merkki Sol de Coco) ja mustavalkoraidallinen pussilakana on Färg&Formin tuotantoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti